Grey weeks

Rakas päiväkirja,pari viikkoa on ollut järjettömän koomauttavaa ja unettavaa.
Energiaa riittänyt muuta kuin liikkumaan kauppaan hakemaan edes jotain elintaso palloni täytteeksi...syytän tätä hetkellistä masennusta melkein putkeen kestävästä sateesta.
Sitä riitti jo katujen tulvimiseen asti o_o
Satun vain valitettavasti olemaan niitä henkilöitä,joiden mielialat seuraavat sään perässä. Heti kun aurinko morottaa,tuntuu siltä kuin voisin hetkessä rakentaa kokonaisen kylän.
Voitte siis kuvitella millainen olen pimeimmät talvipäivät...

Viime viikolla sentään murjotuksen ja nenän kaivamisen lisäksi kävin vilkuilemassa derby tipujen treenejä @ Ilona.

Se näytti ehkä mahtavimmalta ikinä ja ne tytöt viilettivät hirmuisen kovaa!

Eilen kipaisimme peräti kävelyllä. Olen viikon näyttänyt aivan pummilta,joten päätin panostaa kerrankin ulkoiseen olemukseeni omalla mukavuuden haluisesti rennolla meiningillä.
Vastaan tuli apua aneleva mummo,en tiedä olisiko pitänyt nyrpistää nenääni inhosta koska kyseien henkilö oli selkeästi humalassa. Mutta toisaalta kun tarkkailin tämän kasvoja...niissä oli selkeästi merkkejä siitä ettei naisen mieheke ole hellä setämies.
Hieman neuvottomina kerrottiin,että lähellä on ABC josko sieltä saisi apua....en sitten tiedä saiko rouva ikinä tarvitsemaansa apua vai ei.

Loppukevennykseksi Antin creepy-face.

Vaikka huomenna on "työpäivä" siemailen sivysteensti viiniä.Farscapea sivusilmällä seuraillen. (On muuten kehittymässä kovaa vauhtia taas lempisarjakseni...ala-astelaisena pidin tästä kovastikkin).

Yritän nyt taas säiden piristäytymänä panostaa random pälätykseen entistä enemmän,mutta toisaalta...onko tässä hitaassa elämässäni juurikaan jaettavaa :D